Lähes organisaatiossa kuin organisaatiossa on työn rajapintoihin liittyviä haasteita. Arjessa tämä näyttäytyy muun muassa hukkana tehokkuudessa, haasteina työilmapiirissä, ontuvana tiedonkulkuna ja päällekkäisenä tekemisenä.
Ilmiön taustalla vaikuttaa usein heppoinen ymmärrys muiden työyhteisön jäsenten työn sisällöstä ja siitä, mitä tietoa he työssään tarvitsisivat. Siiloutuminen syvenee myös aikataulu- ja tulospaineiden kiristyessä. Pandemia-aika etäilyineen on lisännyt työn rajapintahaasteita entisestään.
Rajapintojen kuntoon laittaminen ja organisaation jäsenten yhteistyön kehittäminen todellakin kannattaa, sillä se lisää niin organisaation tehokkuutta kuin työhyvinvointiakin. Näennäisen pieniä asioita kuntoon laittamalla voidaan saavuttaa huikeita tuloksia. Saattaapa asiakastyytyväisyyskin parantua siinä sivussa kuin varkain!
Kun työnkuvien rajapintoja lähdetään kehittämään, lähtökohdaksi otetaan aina organisaation tehtävä ja asiakastarpeet. Sen jälkeen, kun ihmiset on tuotu yhteen strategisella tasolla, on aika nostaa arjen prosessit ja toimintatavat pöydälle.
Hyvän fasilitoijan johdolla edetään tehokkaasti kohti äärimmäistä, yksilötasolle asti ulottuvaa konkretiaa: sitä, mitä kunkin tulisi arjessaan huomioida, ja miten omat tekemiset – tai tekemättä jättämiset – vaikuttavat kokonaisuuteen. Prosessissa päästään näkemään oma rooli osana kokonaisuutta, opitaan toisilta, mietitään, keiden organisaation jäsenten tulisi tehdä syvempää yhteistyötä ja hahmotetaan, missä kohdissa tapahtuu hukkaa tehokkuudessa. Samalla määritellään yhdessä, mihin toimintatapoihin organisaatiossa sitoudutaan esimerkiksi suhteessa asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Kuin varkain myös oma ammatti-identiteetti ja strateginen ajattelu kirkastuvat.
Kun organisaation jäsenten roolit ovat selkeät ja rajapinnat kunnossa, onnistumisille ja hyvälle yhteistyölle avautuu valtavasti tilaa ja mahdollisuuksia. Älä siis emmi enää, vaan käynnistä prosessi jo tänään!